lauantai 29. joulukuuta 2012

Sauna: uskomuksia ja perinteitä




”Siitä Seppo Ilmarinen,
kävi itse kylpemähän,
sekä kylpi kylläksensä,
valelihe valkeaksi,
pesi silmät sirkeäksi,
silmämunat kukkeaksi,
kaulansa kanan muniksi,
koko varren valkeaksi,
tuli saunasta tupahan,
tuli tuntemattomana,
kasvot vallan kaunihina,
poskipäät punertavina.”

- Kalevala



Sauna on ikivanha suomalainen perinne, jolla on juurensa kaukana historiassa. Suomalaisessa kulttuurissa sauna kuuluu erottamattomana osana erilaisiin juhlapyhiin, kuten jouluun, uuteen vuoteen, juhannukseen ja oikeastaan mihin tahansa pyhäpäivään. Sen lisäksi suomalaiset saunovat myös muina erityisinä päivinä (esim. morsiussauna) sekä pyhien ulkopuolella. Näin joulun jälkeen ja uutta vuotta odotellessa, jolloin kiukaan kivet käyvät kuumina tiiviiseen tahtiin, päätin koota hieman vanhoja saunaperinteitä sekä uskomuksia saunaan liittyen. Mikäli saunassa käymisen maagisempi puoli on päässyt unholaan kaiken touhottamisen keskellä, tulee tässä pieni katsaus siihen suuntaan.

Saunan on vanhastaan sanottu olevan osa suomalaisen pyhää kolmiyhteyttä, joka muodostuu viinasta, tervasta ja saunasta. Näiden avulla pysyi kuulemma terveenä vaikka padassa keitettäisi tai jäiden seassa uisi. Suomessa saunaa on yleisesti pidetty pyhänä paikkana, sillä peseytymisen lisäksi saunassa on suoritettu monia muitakin toimenpiteitä. Saunassa on esimerkiksi synnytetty, parannettu ja pesty ruumiita viimeiselle matkalle. Saunaan liittyy myös kaikenlainen taikuus, mistä tunnetuimpia muotoja ovat lemmentaiat. Saunaa kunnioitettiinkin hyvin paljon, ja lauteilla olikin erityisen tärkeätä käyttäytyä hyvin. Saunassa ei saanut vihellellä, vitsailla, kiroilla, hoilata, melskata tai piereskellä. Naisilta saunaan meno oli kielletty kuukautisten aikaan, sillä ikiaikaisen käsityksen mukaan naiset olivat miehiä ”väekkäämpiä” koska pystyivät synnyttämään uutta elämää. Naisen voima, erityisesti kuukautisten aikaan, katsottiin monissa kulttuureissa sellaiseski, mitä ei pitänyt päästää sekoittumaan pyhinä pidettyihin asioihin.

Saunaan mennessä oli myös tapana suorittaa erilaisia riittejä. Uskottiin, että löylyllä saattoi olla ihmiseen joko parantava tai pahentava vaikutus. Mikäli kylvyn jälkeen sairastui, uskottiin sen johtuvan siitä että riitti jäi suorittamatta. Ruumiillinen ja sielullinen puhdistautuminen monesti yhdistettiin toisiinsa, ja siksi esimerkiksi saunan kynnyksen yli astuessa aikuisten ja isompien lasten tuli siunata itsensä. Vanha perinne on heittää kiukaalle annos olutta, jolloin saadaan aikaan miellyttävä rukiinen tuoksu. Tämä perinne saattaa juontaa juurensa tavasta uhrata saunan haltijalle tai tontulle pieni oluinen uhrilahja.

Myös erilaisiin ajankohtiin liittyvissä saunomisissa saattoi olla omat taikansa. Esimerkiksi uudenvuoden saunaan liittyi ennustaminen. Uudenvuoden aaton saunasta pois tullessa piti vasta heittää saunan katolle. Vastan tyven osoittaman suunnan ja paikan mukaan sitten koiteltiin ennustaa tulevaa. Jos tyvi osoitti hautausmaalle, oli luvassa kuolemaa. Vanhassa suomalaisessa kansanperinteessä keskikesän juhannussauna oli erityisessä asemassa, varsinkin maagisen ajankohdan ansiosta. Juhannussauna oli erityisen otollinen kaikenlaisille taioille ja erityisesti lemmennostatukselle. Lemmensauna oli tärkeä osa juhannusperinnettä. Taikoihin turvautuivat naimaiän kynnyksellä olevat nuoret tytöt, jotka halusivat löytää sulhasen, sekä naimattomaksi jääneet vanhat piiat, jotka vielä elättelivät jonkinlaista toivonkipinää. Taikojen avustuksella pyrittiin tekemään itsestä mahdollisimman viehättävä ja avioon otollinen. Apukeinona käytettiin vedellä valelemista, pesemistä ja kukka- ja lehvävihtoilla vihtomista. Maagisen tehoripauksen antoivat vanhat tietäjäakat, jotka toimivat kylvettäjinä ja siinä samalla lukivat ääneen loitsuja.

Suomessa saunaan liittyvissä tarinoissa usein esiintyy saunatonttu tai saunan haltija, jolle joulun aikaan annettiin puurolautanen ja viimeiset löylyt. Saunatonttu asusti monesti kiukaan alla tai kivikasassa, ja meillä kotosalla esiintyi myös saunamörkö, joka ilmestyi kun vettä heitti saunan seinälle. Nykyään saunatontut ovat suurimmilta osin siirtyneet asumaan satukirjojen sivuille, sillä monessa modernissa nykyaikaisessa saunassa ei tontulle enää ole sopivaa piilopaikkaa. Ennen kuitenkin uskottiin, että saunatonttu pitäisi saunasta huolta, ja mikäli joku käyttäytyi saunassa sopimattomasti, tonttu rankaisi siitä. Se saattoi esimerkiksi ilmestyä kahden akan hahmossa, joista toinen heitti löylyä oikein olan takaa ja toinen vihtoi saunojan uuvuksiin.

Saunominen ja saunavihta kulkevat käsi kädessä, vaikka ehkä kaupunkilaisympäristössä vihdan käyttö ei ihan niin yleistä olisikaan – näin talvisaikaan varsinkaan. Eräs vanha uskomus kuitenkin kertoo, että saunan voima tuli vihdan kunnioittamisesta. Vihdalle tuli rupatella ja vihtomisesta nauttia. Näin sekä sauna että vihtoja saivat voimaa. Perinteisen koivuvastan lisäksi on olemassa myös muita vaihtoehtoja, joita varsinkin allergikon kannattaa harkita, ja vastan kasaamisessa mielikuvituksen käyttö on sallittua muutenkin. Esimerkiksi tammesta kootun vihdan kerrotaan auttavan rasvaisen ihon hoidossa ja eukalyptusvihta helpottaa flunssaisen hengitystä avaten röörejä raikkaalla tuoksullaan. Kokeile vihdan kasaamista myös esimerkiksi lehmuksesta, haavasta, mustaherukkapensaasta, maitohorsmasta tai vesisankossa pehmitetystä kuusen oksasta.

Toinen asia vihtomisen lisäksi, mikä saunaan kuuluu, on erilaiset tuoksut. Erilaisilla yrttipussukoilla saa palan luontoa mukaansa saunaan, mutta myös saunatuoksut ajavat samaa asiaa. Tuoksuja saa nykyään kaupoista valmiina, mutta voit käyttää myös eteerisiä öljyjä. Tuoksuja sekoitetaan tippa saunaveteen, jottei se palaisi kiukaan kiville ja käryäisi. Yrttipusseja voi valmistaa itse ompelemalla pienen pussukan itselle sopivasta kankaasta ja täyttämällä sen sitten haluamillaan yrteillä. Laventelia voi käyttää rentoutumiseen ja eucalyptusta raikastamiseen. Yrteistä kannattaa lukea enemmän yrttioppaista, jotka ovat täynnä vinkkejä. Sekaan voi laittaa myös tipan eteeristä öljyä voimistamaan pussukan aromia. Saunassa pussukka kastellaan ja sen voi lauteilla laittaa esimerkiksi pään aluseksi tai sillä voi painella ihoa.

Lähteet: http://www.thuleia.com, 
http://www.taivaannaula.org/

2 kommenttia:

  1. Ihanaa vuodenvaihdetta -Nämä saunataiat ovat ihania! Lapsuudessani Vaari opetti meille näitä saunan taikoja ja saunatonttua piti kunnioittaa!Nyt uusimpana viime kesänä alettiin kokeilla hoito-vastan tekoa, johon laitettiin seitsemästä puusta oksa ja se, mikä kellastui saunomisen aikana, oli tarpeen vihtojalle -jokaisella puulla oli oma tehtävänsä :) Pitääkin kaivella taas muistiinpanot esiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hienolta! Kaikki taiat ja vanhat uskomukset on kyllä tosi kiehtovia :)

      Poista